Mitä piispaehdokas on mieltä, onko Jeesuksen syntymä neitsyt Mariasta keskeinen osa kristinuskoa?

Saarna Marian ilmestyspäivänä 26.3.2023 Lappeen kirkossa

Luuk. 1:39-45

Minulle on suuri ilo ja kunnia saada saarnata tänään täällä Lappeen kauniissa kirkossa. Mikä voisi olla parempi paikka saarnata Marian päivänä kuin Marialle omistettu kirkko?

Mutta miksi Marian ilmestyspäivä on laitettu juuri tähän kohtaan kirkkovuotta? Sehän on vähän kuin häiritsemässä paastonaikaa, kesken kaiken. – Syynä on se, että tästä päivästä on jouluun yhdeksän kuukautta. Niin kauan Marian lapsen odotus kesti.

Herramme Jeesus on siis täysi ihminen. Hän kehittyi äitinsä kohdussa yhtä pitkään kuin ihmisen sikiö yleensä kehittyy. Hän syntyi niin kuin ihminen syntyy. Hän itki ensimmäisen itkunsa niin kuin ihmisen lapsi itkee. Ja sitten hänen äitinsä antoi hänelle rintaa ja piti häntä sylissään ja laittoi hänet nukkumaan.

Mutta siinä ei ollut kaikki. Jeesus on ihmisyydestään huolimatta myös Jumala.

Siitäkin Marian ilmestyspäivä kertoo. Jumalan enkeli ilmestyi nuorelle tytölle, joka oli kihloissa Joosefin kanssa. Enkeli sanoi hänelle, että hän tulisi raskaaksi Pyhästä Hengestä, vailla miehen vaikutusta. Siksi hänestä syntyvä lapsi olisi Jumalan Poika.

Kun Maria muutamia päiviä enkelin kohtaamisen jälkeen meni sukulaisensa Elisabetin taloon, tapahtui taas jotain kummallista. Elisabetkin oli raskaana, ja hänen kohdussaan oleva sikiö, tuleva Johannes Kastaja, jotenkin tajusi, kuka Maria oli: Messiaan äiti. Hänen kohdussaan oli maailman Pelastaja, Jumalan Poika. Sen Elisabetin lapsi tajusi ja hypähti riemusta hänen kohdussaan. Elisabet puhkesi puhumaan: ”Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?”

Mutta onko Marian päivän sanoma eli Jeesuksen sikiäminen Pyhästä Hengestä, onko se olennainen osa kristinuskoa? Monet nykyteologit väittävät, että se ei ole lainkaan olennaista. Perusteluina he esittävät esimerkiksi seuraavia väitteitä:

1)    Jeesuksen aikaan ei ollut tietoa biologiasta. Mutta nyt me tiedämme, että ihminen ei voi saada alkuaan muuten kuin naisen munasolun ja miehen siittiön yhtymisestä. Siksi Marian ilmestyspäivän kertomukset on nykyisin tulkittava jotenkin muuten kuin kirjaimellisesti. Kyse on tuon ajan tavasta sanoa, kuinka merkittävä ja tärkeä ihminen Jeesus oli. Ihan vastaavalla tavalla kerrottiin muistakin antiikin suurmiehistä, kuten Aleksanteri Suuresta tai Rooman keisareista, että he syntyivät neitseestä, vaikka eivät tietenkään oikeasti syntyneet.

2)    Uuden testamentin läheskään kaikissa kirjoissa ei puhuta Jeesuksen ihmeellisestä syntytavasta. Ainoastaan Luukkaan evankeliumissa ja Matteuksen evankeliumissa se mainitaan selvästi. Tämä kertoo joittenkin teologien mukaan siitä, että kaikkein varhaisin kristinusko ei tuntenut ajatusta Jeesuksen neitseellisestä sikiämisestä. Tuo ajatus olisi syntynyt vasta myöhemmin, kun Jeesuksen elämästä alettiin kertoa epähistoriallisia legendoja. Tosiasiassa Jeesus oli Joosefin tai jonkun muun miehen avioton lapsi. Tämä haluttiin varhaisten kristittyjen toimesta salata ja niin syntyi Luukkaan kertoma hurskas satu enkelin ilmestymisestä Marialle ja sen jatkoksi satu Marian käynnistä Elisabetin luona.

Nuo perustelut ovat heikkoja. Tietenkin on biologisesti ja lääketieteellisesti selvää, että ihminen ei sikiä siten kuin mitä Jeesuksesta kerrotaan. Mutta eihän Luukas väitäkään, että tämä oli normaali tapaus. Kyse oli Jumalan tekemästä ihmeestä. Ihan vastaavanlaisesta kuin mitä tapahtui Jeesuksen ylösnousemuksessa. Ei sellaistakaan tapahdu normaalisti. Mutta Jumala herätti Jeesuksen kuolleista Pyhän Henkensä voimalla, vastoin normaaleja lääketieteellisiä lainalaisuuksia. Samaten hän antoi Poikansa syntyä ihmiseksi Pyhän Hengen vaikutuksesta, vastoin normaaleja biologian lainalaisuuksia.

Jutut Aleksanteri Suuren tai Rooman keisarien neitseellisestä syntymästä ovat ihan eri asia kuin Jeesuksen tapauksessa. Ei kukaan Aleksanterin tai keisarien aikalaisista ottanut oikeasti todesta noita juttuja. Ne ovat samanlaisia kuin Pohjois-Korean tietotoimiston kertomukset heidän edesmenneen johtajansa Kim Jong Ilin teoista. Kun hän esimerkiksi pelasi ensi kerran elämässään golfia, hän löi kaikilla 18 reiällä pallon eka lyönnillä reikään. Yhtä totta on legenda Aleksanteri Suuren jumalallisesta syntyperästä.

Mutta Jeesus nousi kuolleista. Tätä taustaa vasten Marian ilmestyspäivän evankeliumi on ihan eri tason asia kuin jutut antiikin tai nykyajan diktaattoreista.

Miksi sitten Uuden testamentin varhaisimmissa osissa, kuten Paavalin kirjeissä, ei mainita Jeesuksen syntymää neitseestä?

Syynä on ehkä se, että Paavali ei tiennyt koko asiasta.

Miten sellainen on mahdollista? No ajatelkaapa Marian ja Joosefin tilannetta. Nuoren morsiamen havaitaan olevan raskaana ennen avioliiton solmimista. Se oli tuohon aikaan suuri häpeä. Siksi sen enempää Joosef kuin Mariakaan eivät halunneet asiasta puhua. Ajatelkaa itse, miten te olisitte vaikkapa naapureina suhtautuneet, kun Joosef olisi kertoillut ympäriinsä, että ”tuo minun morsmaikkuni, se on muuten raskaana Pyhästä Hengestä.” Tai jos Maria olisi supattanut muille naisille, että ”enkeli ilmestyi minulle ja siksi odotan lasta, vaikka en ole ollut kenenkään miehen kanssa sillai.”

Maria uskalsi kertoa kokemuksestaan vasta paljon myöhemmin. Vasta sitten, kun hänen poikansa oli noussut kuolleista. Vasta sen jälkeen hän saattoi ajatella, että kukaan uskoisi häntä. Ja sittenkin kyseessä oli niin ihmeellinen tapaus, että siitä puhuttiin vain pienessä sisäpiirissä. Kristinuskon vastustajien kun oli aivan liian helppoa pilkata tuollaista tarinaa.

Ehkä siksi Paavali ei tiennyt noita Marian lähipiirin tuntemia tapauhtumia. Luukkaan ja Matteuksen kohdalla asia oli toisin. He kirjoittivat Paavalia myöhemmin. Sitä varten he olivat  keränneet eri lähteistä suullista perimätietoa Jeesuksesta. He saivat tietoonsa sellaisiakin silminnäkijäkertomuksia Joosefista ja Mariasta ja Elisabetista, joita Paavali ei tuntenut.

Oli miten oli, Marian ilmestyspäivän kuvaamat tapahtumat ovat aivan olennainen osa kristinuskoa. Siksi me kristityt tunnustamme joka sunnuntai uskontunnustuksessa Jeesuksesta, että hän ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”.

Se on nimittäin jumalasuhteemme kannalta hyvin tärkeä asia. Meidän Herrassamme Jeesuksessa Jumala ja ihminen tulivat yhdeksi henkilöksi aivan perusteellisesti; jo äitinsä Marian kohdussa. Siksi Jeesus on Jumalan Poika. Ja Ihmisen Poika, Marian poika.

Jos Jeesus olisi saanut alkunsa Joosefin siemenestä tai jonkun muun miehen vaikutuksesta, niin miksi hän sitten olisi Jumalan Poika? Jotkut teologit selittävät, että Jeesuksen Jumalan Poikana olemisessa on kyse arvonimestä. Tai toiset selittävät, että ”Jumalan Poika” tarkoittaa sitä, että Jeesus oli niin syvästi eettinen, että hän oli kuin Jumala.

Mutta nuo ovat aivan liian laimeita tulkintoja siitä, kuka Jeesus oli. Raamatun mukaan Jeesuksessa ”Sana tuli lihaksi”. Tai niin kuin Efesolaiskirjeessä sanotaan: Jumala oli päättänyt Jeesuksessa

”yhdistää yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä” (ks. Ef. 1:9–11). Se tarkoitttaa, että Jeesus on omassa persoonassaan silta, joka yhdistää Jumalan ja meidät ihmiset. Itsessään kaikkivaltias Jumala on ihan liian korkea ja suuri ja käsittämätön, että me pienet ja syntiset ihmiset voisimme käsittää tai tavoittaa hänet. Vain siksi, että Jumalan Poika tuli ihmiseksi ihmistytön kohdussa ja syntyi pieneksi lapseksi, vain siksi me voimme olla hänen kanssaan tekemisissä.

Jeesuksen kasvoissa sinä näet Jumalan kasvot. Jeesuksen sanoista ja teoista sinä voit ymmärtää, miten Jumala suhtautuu sinuun. Jeesuksen asettamassa ehtoollisessa sinä kohtaat Jumalan itsensä.

Syynä tähän on perimmiltään se, mitä Marian ilmestyspäivänä tapahtui, 9 kuukautta ennen joulua.

Nouskaamme tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme. - -